Digipalvelulaki turvaa palvelujen saavutettavuuden – jatkossa kaikilta vaaditaan tiedostavampaa otetta

Kehittyvä lainsäädäntö pyrkii edistämään ihmisten digitaalista yhdenvertaisuutta ja varmistamaan, että mahdollisimman moni pystyy käyttämään palveluita. Arvion mukaan Suomessa on noin miljoona ihmistä, joiden on hankala käyttää digipalveluja. Puhumme siis merkittävästä määrästä ihmisiä, eli kehittämiemme palveluiden loppukäyttäjistä, joita asia koskettaa.  

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) valvoo täyttääkö digipalvelulain piirissä olevat verkkosivustot ja mobiilisovellukset saavutettavuusvaatimukset. Lain mukaan toimijoille voidaan antaa hallinnollista ohjausta ja ottaa palvelu valvontaan. Viimeisenä keinona on uhkasakko, mikäli ohjausta ei noudateta. Mahdollinen mainehaitta on kuitenkin sakkoja suurempi huoli, jos yrityksen nimeä kantava sovellus rajaa osan käyttäjistä ulkopuolelle puutteellisten toimintojen takia.

Nitorilla saavutettavuus nähdään kokonaisvaltaisena, eli holistisena, kokonaisuutena. Tavoitteena on tekemisen kulttuurin yhdenmukaistaminen ja laadukkaat vaatimustenmukaiset palvelut. Tavoitteisiin päästään tukemalla muotoilijoita, ohjelmoijia, sisällöntuottajia ja muita tekijöitä työssään, sekä auttamalla organisaatioita kehittämään saavutettavuuteen liittyviä toimintamalleja. Nitor on ollut mukana rakentamassa yhdenvertaisempaa digitaalista yhteiskuntaa jo useiden vuosien ajan erilaisissa verkkopalvelu- ja sovellusprojekteissa, kuten Pääkaupunkiseudun palvelukartta ja Osuuspankin palveluiden muotoilu ja kehitys.

Paremman saavutettavuuden rakennuspalikat

Onnistuneen saavutettavuuden tärkeimmät tekijät ovat tekninen saavutettavuus, hyvä käyttökokemus sekä sisältöjen selkeys ja ymmärrettävyys. Saavutettavuus voidaan kokea haastavaksi, jos yritetään omaksua näitä kaikkia asioita kerralla. Tästä syystä olisi hyvä tekemisen kulttuurin kehittämisen ohella järjestää työntekijöille riittävästi aikaa sekä tukea uuden oppimiseen. 

Saavutettavuus on pitkän aikavälin tavoite ja projekti, jossa onnistutaan tiedostavan ja yhteisöllisen tekemisen avulla. Vaatimukset huomioiva suunnittelu ja tekninen toteutus ovatkin vain osa saavutettavuuden edistämistä. Näiden lisäksi tärkeitä elementtejä ovat halu, motivaatio ja sitoutuneisuus työskennellä paremman saavutettavuuden puolesta. 

Kyse ei ole teknisesti ylitsepääsemättömistä haasteista – ongelman ytimessä on usein ymmärryksen puute. Kontekstista riippuen omaksuttavaa voi olla paljon, mutta tutustumalla aiheeseen löytyy varmasti uusia keinoja toteuttaa saavutettavampi palvelu. Kannattaa aloittaa pienestä kokonaisuudesta virheitä pelkäämättä, sillä niitä sattuu meille kaikille. Tekemällä kyllä oppii. 

Saavutettavuuden tekeminen kuuluu kaikille 

Onnistuneen saavutettavuuden ehtona ovat osaavan henkilöstön lisäksi organisaatiotasolla luotu saavutettavuussuunnitelma. Suunnitelmaan on hyvä linjata esimerkiksi tavoitteet, roolit ja vastuut; onnistunut toteutus nojaa hyvään suunnitteluun. On tärkeä varmistaa, että ihmisillä on käytössään oikeat työkalut sekä aikaa opiskella ohjatusti uutta. Osaamista on hyvä jakaa ja eteen tulevia kysymyksiä käydä yhdessä läpi. 

Mitä moninaisempi joukko palvelukehitykseen osallistuu, sitä paremmin toteutuksessa pystytään huomioimaan erilaisia näkökulmia sekä mahdollisia käytön rajoitteita. Sellaisten erityiskäyttäjien osaamista, joilla on rajoitteita tietotekniikan käytössä tai haasteita hahmotuskyvyn kanssa, on hyvä hyödyntää jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. On tärkeää osallistaa heitä, joille saavutettavasti toimivat digipalvelut mahdollistavat toimivan arjen. 

Saavutettavuuden tulisi olla keskustelussa mukana aina, kun puhutaan laadukkaasta koodista ja erilaiset käyttäjät huomioivasta käyttökokemuksesta. Tämä tuo myös säästöjä kustannuksiin, kun aihe on huomioitu tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Tällöin ei tarvitse alkaa kiirellä korjailla saavutettavuusauditissa selvinneitä kohtia, se kun on usein hankalaa ja kallista. 

Tulevaisuus lupaa parempaa saavutettavuutta 

Tampereen yliopiston Sustainable Digital Life -maisteriohjelma kiinnittää erityistä huomiota saavutettavuuteen osana kestävää digitaalista kehitystä. Tämä on hyvä asia sen kannalta, että saavutettavuuden varmistaminen aletaan ottaa huomioon jo oletuksena palvelukehityksessä.

Saavutettavuuden parantamisen talkoissa on tilaa ja tarvetta kaikille, eikä sen tulisi olla yhden digi-insinöörin vastuulla. Näissä talkoissa on etua inklusiivisesta ja moninaisesta työyhteisöstä, mistä löytyy erilaisia kulttuuri- ja kokemusperäisiä tulokulmia niin tiimien sisältä kuin koko organisaatiosta.  

Saavutettavuuden kehittämisen konkreettista arvoa ei kannata väheksyä: paremman saavutettavuuden myötä syntyy parempia tuotteita – kaikille. 

Meille Nitorilla työskenteleville vastuullinen ja kestävä digitaalinen kehitys on muutakin kuin muotisanoja – meille se on osa jokapäiväistä tekemistä. Lue lisää Nitorin kestävän kehityksen hankkeista!