Pääkaupunkiseudun Palvelukarttaa kehitetään saavutettavuus edellä

Pääkaupunkiseudun Palvelukartta

Asiakas

Helsingin kaupunki

Haaste Palvelukartan saavutettavuutta haluttiin kehittää siten, että se palvelisi kaikkia käyttäjäryhmiä tasa-arvoisesti.

Tulokset Palvelukartan saavutettavuutta on onnistuttu jatkuvasti parantamaan, jolloin se palvelee yhä useampaa käyttäjää.

Hyödyt Palvelukartta on entistä laajemman käyttäjäjoukon tavoitettavissa.

Julkisia toimijoita velvoittava laki digitaalisten palvelujen saavutettavasta tarjoamisesta tuli voimaan 2019. Myös pääkaupunkiseudun digitaalisessa Palvelukartassa saavutettavuus oli huomioitava, ja projektia lähdettiinkin edistämään yhdessä Helsingin kaupungin, Nitorin sekä saavutettavuusasiantuntijoiden voimin.

Maailman saavutettavin Palvelukartta

Pääkaupunkiseudun Palvelukartta on Helsingin kaupungin kehittämä ja ylläpitämä avoimen lähdekoodin verkkopalvelu, jonka avulla pääkaupunkiseudun asukkaat ja vierailijat löytävät heille saatavilla olevat palvelut ja niiden tiedot, kuten aukioloajat, yhteystiedot sekä esteettömyystiedot. Helsingin kaupunki on kehittänyt Palvelukarttaa jo yli 10 vuoden ajan. Uudistettu, entistä saavutettavampi Palvelukartta julkaistiin tammikuussa 2020.

Yli 15 000 toimipisteen tiedot entistä helpommin saataville
Palvelukarttaa käytetään eniten toimipisteiden etsimiseen ja niiden tietojen katseluun. Palvelukartalta löytyy yli 15 000 toimipistettä aina kirjastoista, kuntosaleihin, liikuntapaikkoihin ja kouluihin. Toimipisteiden tiedot täytyy niiden erilaisuudesta johtuen esittää mahdollisimman selkeästi kaikille käyttäjille riippumatta heidän aisti- tai kognitiivisista rajoitteistaan.

Helsingin kaupunki edellyttää palveluilleen WCAG 2.0 AA-tasoa. Vaikka karttapalvelut eivät kuulu saavutettavuuslain piiriin, niin Palvelukartan tietoa toimipisteistä voi hyödyntää myös ilman itse karttaa. Sivusto tukee myös apuvälineiden kuten ruudunlukijan käyttöä.

Kuvat: Helsingin kaupunki, Shutterstock

2020

uudistettu Palvelukartta

6 m

Käyttäjää vuonna 2020

+20 %

Käyttäjämäärän kasvu 2020

Avoimen lähdekoodin ratkaisu

Palvelukartta on rakennettu mahdollisimman täydellisesti avointa dataa ja avointa lähdekoodia käyttäen. Kartan lähdekoodi löytyy GitHubista ja sen kehittämiseen rohkaistaan. Karttatiedot haetaan avoimesta OpenStreetMapista ja niiden tekijänoikeus kuuluu OpenStreetMapin tekijöille. Reittitiedot tuodaan palveluumme HSL:n reittioppaasta.

Palvelukartta kerää tietoa usean rajapinnan kautta
Palvelukartan rajapinnat tarjoavat dataa kartalla näkyvistä toimipisteistä ja palveluista avoimien ohjelmointirajapintojen kautta. Palvelukartalta löydät Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Vantaan julkiset toimipisteet ja niiden palvelut, kuten koulut, päiväkodit, terveysasemat. Lisäksi Palvelukartalla näkyy monia muita palveluja, esimerkiksi HSY:n kierrätyspisteet sekä Aalto-yliopiston palvelut. Yksityisiä palveluja, kuten turistikohteita, tulee palvelukartalle MyHelsinki-rajapinnan kautta, kun taas esimerkiksi tapahtumat saadaan Linked Events -rajapinnan ja varattavat tilat Varaamon kautta kautta.

Tiedot ovat saatavilla REST, WFS- ja XML-muotoisina. Lisäksi Palvelukartan karttakäyttöliittymän kautta saa ladattua tietoja JSON-muodossa. Service Map Backend API Sovelluskehittäjille on tarjolla myös avoin rajapinta.

Palvelukartta hyödyntää Material UI -kirjastoa. Kattava UI-kirjasto tarjoaa työkaluja suunnittelutyölle ja nopeuttaa kehitystä. Kirjastojen saavutettavuuteen ei voi kuitenkaan täysin luottaa. Alkuun Material UI -kirjastosta löydettiin joitakin saavutettavuusongelmia.

Olen tyytyväinen teknologiavalintoihimme ja erityisesti kaupungin avoimen lähdekoodin periaatteeseen. Esimerkiksi Material UI -kirjasto on kehittänyt saavutettavuuttaan valtavasti siitä, kun otimme sen käyttöön.

Mikko Saarinen, kehittäjä Palvelukartta

Palvelukartta palvelee useita erilaisia käyttäjiä

Saavutettavuus tärkein suunnitteluperiaate
Palvelukartta opastaa kuntalaisia löytämään aina ajantasaisimman tiedon kaupungin tarjoamista palveluista ja niiden esteettömyydestä. Palvelukartta on suunniteltu ja toteutettu saavutettavuus ensin periaatteella.

Relevantilla esteettömyystiedolla asiointi helpottuu
Käyttäjä voi valita Palvelukartasta hänelle sopivat esteettömyysasetukset, jolloin toimipisteet tarjoavat ensisijaisesti käyttäjälle relevanttia esteettömyystietoa. Jos esteettömyysasetukseksi valitaan esimerkiksi rollaattorilla liikkuminen, näyttää haettu toimipistesivu ohjeet rollaattorilla sinne kulkemiseksi ja varoittaa samalla mahdollisista esteistä. Asetuksia löytyy esimerkiksi kuulolaitteen käyttäjille, näkövammaisille ja liikuntarajoitteisille.

Palveluita löytyy koko pääkaupunkiseudulta
Pääkaupunkiseudun Palvelukarttaa voi myös rajata tiettyyn kaupunkiin: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Kun valitset jonkin kaupungin, hakutulokset kohdistuvat ainoastaan tämän kaupungin tietoihin. Jos et ole valinnut yhtäkään kaupunkia, haku kohdistuu kaikkiin kaupunkeihin.

Käyttöliittymäsuunnittelu vastaamaan erilaisiin tarpeisiin
Toimipisteen tietojen esittämisen käyttöliittymäratkaisun kanssa oli tasapainoiltava kolmen pääkäyttötapauksen välillä. Ruudunlukijaa käyttävälle sivun elementtien tulee olla selkeässä järjestyksessä, eikä sivulla saa olla yllättäviä dynaamisia tai interaktiivisia elementtejä. Näkeville tietoa ei saisi olla ruudulla liikaa kerralla, mutta navigointi ei saisi edellyttää useita klikkauksia. Lisäksi sivun rakenteen tulisi olla helppo hahmottaa, eikä käyttöliittymässä saa käyttää monimutkaista tai monitulkintaista kieltä. Eri ratkaisuista piirrettiin prototyypit, jotka validoitiin parhaimmiksi yhdessä saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa.

Saavutettavuuden ylläpitäminen vaatii aktiivista huomioimista kehityksessä ja jatkuvaa testausta. Kun saavutettavuus otetaan aktiiviseksi osaksi kehitystä, pysyy tiimin päämäärä yhtenäisenä ja yksittäisten toimintojen kehittäminen on tehokasta.

Aleksi Peiponen, kehittäjä, Palvelukartta

Monialaisella yhteistyöllä maaliin

Yhteistyö saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa alkoi jo 2015, kun Palvelukarttaa kehitettiin vastaamaan ”Esteettömyys huomioitu” -leiman vaatimuksia yhdessä Näkövammaisten liiton omistaman Annanpuran Oyn kanssa. Nykyään Palvelukartan saavutettavuusasiantuntijoina toimii Siteimproven Tero Pesonen.

Digitaalisia palveluita suunniteltaessa jokainen päätös palautuu lopulta suunniteltavan palvelun painotuksiin. Halutaanko esimerkiksi kokemus rakentaa ruudunlukijan käytön ympärille, vai riittääkö ruudunlukijan tekninen tukeminen WCAG-standardin mukaisesti? Palvelukarttaa suunnitellaan saavutettavuus ensin -periaatteella, jolloin käyttökokemus on mahdollisimman vaivaton sen erilaisille käyttäjäkunnille.

Helsingin kaupunki tekee myös yhteistyötä muiden kunnallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Turun kaupunki on kehittänyt omaan Palvelukarttaansa suurikontrastisen karttapohjan, mitä myös Pääkaupunkiseudun Palvelukartta hyödyntää.

Lisätietoa

Mirjam Heikkinen
Projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
mirjam.heikkinen@hel.fi

Henna Niemi
Projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
henna.niemi@hel.fi