Artikkeli
26. elokuuta 2024 · 2 min lukuaikaKestävä työtahti on Nitorille tärkeä yrityskulttuuria määrittävä teesi, jonka eteen tehdään jatkuvasti pitkäjänteistä työtä. Nitorin People Partner Janne Järvinen pääsi Koodarikuiskaaja-podcastin vieraaksi kertomaan, mistä aineksista onnellisempi työelämä rakentuu etenkin konsultin työssä.
Järvisellä on takanaan noin vuosikymmenen mittainen ura ohjelmistoalalla. Henkilöstöasioista laajasti vastaavan Järvisen työpöydälle mahtuu monenlaista aina rekrytoinnista perehdyttämiseen ja työntekijäkokemuksen mittaamiseen sekä kompetenssien ja sisäisten prosessien kehittämiseen. Kestävä työtahti on siis tavalla tai toisella läsnä omassa työssä päivittäin.
“Kestävä työtahti ja inhimillinen kestävyys tarkoittavat yksinkertaisesti työn tekemisen tapaa, jota voisi kuvitella pitävänsä yllä vuosikymmeniä. Nitorilla siihen kuuluu työn ja muun elämän tasapainon lisäksi myös ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä pitkällä tähtäimellä”, Järvinen kertoo podcastissa.
Kyse ei ole siis vain työuupumuksen ja loppuunpalamisen torjumisesta. Kestävällä tahdilla työhön on mahdollista uppoutua siten, että tilaa jää myös yksityiskohtien ja nyanssien havainnoimiseen putkinäköisen suorittamisen sijaan. Näin saadaan aikaan laadukasta työtä, joka on tekijälleen antoisaa.
“Eli ei puhuta vain siitä, että pistetään jarrut pohjaan loppuunpalamisen välttämiseksi, vaikka sekin voi olla tarpeellista. Lopputavoite tässä on mielekäs ja jopa onnellinen työelämä”, Järvinen summaa.
Kuormituksen taustalla on monenlaisia tekijöitä
Kestävän työtahdin löytäminen ja ylläpitäminen ovat vaikeita tehtäviä mille tahansa organisaatiolle. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja kantapään kautta oppimista, sillä matkaan tulee mutkia herkästi. Ensimmäinen askel kuitenkin on, että kestävän työtahdin teemoista on alettu käymään keskusteluita aiempaa enemmän.
Yksilön kokonaiskuormituksesta puhuttaessa työllä ja työpaikalla on merkittävä rooli. Järvinen ajattelee, että on myös tärkeää huomioida erilaiset elämäntilanteet työn ulkopuolella. Jos muu elämä on kevyttä ja antoisaa, ei työstä syntyvä kuormitus tunnu välttämättä niin raskaalta. Tilanteen ollessa toisin päin, voi kevytkin kuorma tuntua yhtäkkiä suurelta.
Työn kuormittavuutta on melko luonnollisestikin mietitty työmäärän tai tuntien kautta, vaikka taustalta löytyvät monia muitakin tekijöitä. Työn intensiteetti, erilaiset vastuut sekä oman roolin epämääräisyys ja työn kompleksisuus vaikuttavat kuormittavuuden kokemukseen. Myös konsultin rooliin ominaispiirteet saattavat haastaa, sillä työnantajan lisäksi myös asiakasorganisaatioilla on omat toimintatapansa ja kulttuurinsa.
“Konsulteilta saatetaan joskus odottaa enemmän kuin omilta työntekijöiltä ja ajatellaan, että vastuu hyvinvointiin liittyen on siellä konsulttiyrityksellä. Toisaalta meidän asiakkuuksistamme kuulen paljon sitä, että siellä ollaan aidosti kiinnostuneita niin omien työntekijöiden kuin konsulttien hyvinvoinnista”, Järvinen summaa.
Nitorilla hyvinvointia rakennetaan kokonaisvaltaisesti
Konkreettisena keinona kohti kestävämpää tahtia Järvinen nostaa esiin nitorilaisten kotijoukoille suunnatun kyselyn, jossa esimerkiksi kumppanin, vanhemman tai oman lapsen kaltainen läheinen tarkastelee työhyvinvoinnin toteutumista kotijoukon näkökulmasta. Näin työntekijöiden hyvinvoinnista saadaan myös sellaista tietoa, jota toimistolla ei välttämättä tulisi havaittua.
“Olemme tehneet kotijoukkokyselyä jo vuodesta 2015 lähtien ja se on otettu hyvin vastaan. Kysely luo myös yhteyttä sekä nitorilaisiin että heidän kotijoukkoihinsa, ja synnyttää tietynlaista empaattista kulttuuria”, Järvinen kertoo.
Lisäksi nitorilaiset saavat käyttää kymmenen prosenttia työajastaan oman osaamisensa kehittämiseen itselle mieluisan projektin parissa. Niin sanotulla Nitor Core –ajalla on syntynyt muun muassa kotitalouksille suunnattu sähkönkäytön seurantatyökalu Virtanen.AI sekä generatiivisen tekoälyn avulla koodattu Virheet kartalla –palvelu.
“Ajatus on, että otetaan siitä asiakastyöstä säännöllisesti aikaa johonkin muuhun. Näin arjessa tulee myös otettua aika uuden oppimiselle”, Järvinen toteaa.
Mutta miltä näyttää työ Nitorilla? Miten organisaatio voi edistävää kestävämmän työtahdin syntyä? Kuinka yksilö itse voi vaikuttaa omaan kuormitukseensa?