Miksi tavoitelähtöinen ajattelu toimii teknologiakeskeisyyttä tai ongelmakeskeisyyttä paremmin?

Miksi tuoteomistajan rooli on samaan aikaan äärimmäisen tärkeä ja kuitenkin hyvin haastava? Tuoteomistaja toimii linkkinä liiketoiminnan, käyttäjän ja teknologian välillä, pyrkien maksimoimaan tuotteesta tai ratkaisusta koetun arvon niin käyttäjälle kuin omalle yritykselle. On kuitenkin erilaisia tapoja toteuttaa tuoteomistajuutta, ja kaikilla näillä on eri lähtökohta. Katsomme ensin eri ajattelutapojen eroja, ja pureudumme sen jälkeen siihen, miksi juuri tavoitelähtöinen tuoteomistaja usein onnistuu koetun asiakasarvon maksimoinnissa. 

Max Bennet on luokitellut kolme eri tyyppistä tuoteomistajaa: 

• Teknologia-keskeinen tuoteomistaja, joka rakentaa ratkaisun pääosin siitä lähtökohdasta, mitä teknologiaa omassa organisaatiossa on olemassa, ja miten sitä parhaiten hyödynnettäisiin

• Ongelma-keskeinen tuoteomistaja, joka pyrkii ratkomaan asiakkaan näkyvät ongelmat, mutta harvemmin lähtee selvittämään näiden ongelmien juurisyitä

• Tavoitelähtöinen tuoteomistaja, jonka ensisijainen päämäärä on luoda asiakkaallensa arvoa ottamalla huomioon monet eri tyyppiset tarpeet, joita asiakkaalla on

Teknologia-keskeisellä tuoteomistajalla on paljon ideoita, mutta käytäntöön viemisen kiteyttäminen saattaa olla haastavaa. Priorisointi on usein hankalaa, ja objektiivisuus parhaan mahdollisen idean löytämiseksi voi olla puutteellista. Vaaraksi muodostuu “Launch and Pray” eli lanseeraa ja rukoile parasta, ellei asiakkaalta ole kerätty palautetta alusta asti. Jos tuotteen arvolupaus ei ole selkeä, on onnistumisen arviointi jälkikäteen vaikeaa. 

Ongelma-keskeinen tuoteomistaja ottaa asiakkaan mukaan kehitysprosessiin usein jo kehityksen alkuvaiheilla selvittämällä mitä ongelmaa asiakas pyrkii ratkaisemaan. Tämäkin lähestymistapa saattaa kuitenkin muodostua haasteelliseksi, sillä vastaus voi vaihdella riippuen siitä, keneltä kysytään, ja milloin asiaa kysytään. Voi olla vaikea saada selkeää käsitystä siitä, mikä on kaikkein tärkein haaste, mitä pitäisi ensimmäisenä lähteä ratkaisemaan. Lopulta valitaan yksi ongelma, johon kehitetään ratkaisu. Tässäkin lähestymistavassa on riski, että ollaan tuotelanseerauksessa, missä ei oikeasti tiedetä miten lopulta tulee käymään. Tällaisesta tilanteesta tuoteomistaja ei koskaan haluaisi itseään löytää. 

Tavoitelähtöinen tuoteomistaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan siitä, minne asiakas on menossa, ja haluaa löytää ja poistaa esteet nykytilan ja tavoitteen väliltä. Tuotteet ja ratkaisut kehitetään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa, jolloin asiakas voi antaa palautetta kehitystyön joka vaiheessa. Näin on koko ajan selvää, mitä ollaan tekemässä, ja miksi se on tärkeää asiakkaalle. Tavoitelähtöisellä tuoteomistajalla on aito positiivinen vaikutus asiakkaansa elämään, sillä kehitetyt ratkaisut helpottavat asiakkaan arkea monella tapaa.

Tavoitelähtöinen ajattelu on yksi käytännöllinen tapa luoda kestäviä ja aitoja kumppanuuksia asiakkaiden kanssa. Kumppanuuksia, jotka perustuvat yhdessä oppimiseen ja kehittymiseen, eivät niinkään keskinäiseen riippuvuuteen, missä ilman toista osapuolta ei pärjää. Tällainen kumppanuus mahdollistaa uudenlaisten lopputulemien luomisen yhdessä, jolloin voi löytää ratkaisuja, jotka vastaavat samanaikaisesti asiakkaan useampaan tarpeeseen. Aidon yhteistyön kautta löytyy todennäköisesti paljon parempi ratkaisu, mitä olisi koskaan löytynyt pitämällä kehitystyö pelkästään oman organisaation sisällä. 

Seuraavassa tuoteomistajuutta käsittelevässä blogissamme pureudumme siihen, miksi tavoitelähtöinen ajattelu ja tuotejohtaminen ovat välttämättömiä strategisen menestyksen kannalta. Tilaamalla Agile-uutiskirjeemme alla olevasta linkistä, saat artikkelit ja blogit jatkossa suoraan sähköpostiisi.

Haluaisitko tietää lisää? Tutustu tulevaan Ketterä tuoteomistaja -koulutukseen, tai ketterän tuotejohtamisen jatkokurssiin: The Product Thinking Masterclass. Keskustelemme mielellämme myös räätälöidyistä ratkaisuista.