Kestävä digitaalinen kehitys alkaa suunnittelusta: ”Jopa pienillä päätöksillä on merkitystä laajassa mittakaavassa”

Kestävä suunnittelu tarkoittaa ympäristön sekä sosiaalisten, taloudellisten ja eettisten tekijöiden huomioon ottamista tuotteiden tai palveluiden suunnittelussa. Vaikka kestävä suunnittelu on erityisen hedelmällistä uuden tuotteen tai palvelun kehitystyön alussa, sitä voidaan harjoittaa missä tahansa elinkaaren vaiheessa jo olemassa olevien ratkaisujen optimoimiseksi parempiin tuloksiin.

"Kaikki olennaiset palaset sisältyvät jo suunnitteluprosessiin. Harkitsemme saatavilla olevia ratkaisuja ja teknologioita monesta näkökulmasta ennen kehitykseen sukeltamista. Kestävyys voi ja pitääkin olla yksi tekijöistä. Jopa näennäisesti pienet päätökset johtavat suhteessa suureen vaikutukseen. Se tekee muutoksista erittäin kannattavia", Nitorilla suunnittelijana työskentelevä Annika Madejska sanoo.

Esimerkiksi palvelun käyttäjän mahdollisuus vaihtaa vaalean ja tumman tilan välillä edistäisi visuaalista mukavuutta ja parantaisi energiatehokkuutta. Vaikka korkeimman johdon näkökulmasta ominaisuus saattaa tuntua niin toissijaiselta, ettei vaivannäkö olisi perusteltua, tarvitaan sen toteuttamiseen hyvin kohtuullinen määrä työaikaa. Muutoksella on pysyvä vaikutus ympäristöön ja sillä on merkittäviä vaikutuksia näyttöjen edessä päivittäin työskentelevien käyttäjien kannalta.

Yritysten olisikin tärkeä sisällyttää myös suunnittelijan näkökulma päätöksentekoon sekä vaikutusten ja vaivannäön välillä tapahtuvaan priorisointiin, sillä sen avulla varmistetaan kestävien ratkaisujen kehittäminen.

"Kaikkein tärkeintä on ajatella kestävyyttä matkana kertaluontoisen projektin sijaan, ja siinä myös suunnittelijat voivat olla isossa roolissa. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda esiin uusia näkökulmia ja luoda pysyviä vaikutuksia. Kestävän suunnittelun mahdollistavia työkaluja ja viitekehyksiä on runsaasti, ja uusia tapoja tutkitaan jatkuvasti. Minulle konsulttina työskentely on loistava tapa pysyä ajan tasalla eri toimialojen uusimmista oivalluksista. Tämä hyödyttää myös asiakkaitamme", korostaa suunnittelija Liisa-Maija Keinänen.

Kestävyys on hyvää liiketoimintaa, mutta arvon käsite vaatii päivityksen

Asiakkaat ja työntekijät toimivat yrityksille kestävän suunnittelun ajureina, sillä he priorisoivat yhtä useammin henkilökohtaisia arvojaan päätöksentekoprosesseissaan. Lisäksi EU:n sääntely tiukentaa otetaan teknologiayrityksistä, jolloin yrityksen brändin rakentaminen luotettavuuden päälle muodostuukin kilpailueduksi.

"Viranomaiset ovat todella heränneet eettisemmän ja kestävämmän teknologian tarpeeseen. Euroopan unioni on riittävän merkittävä toimija, jotta globaalit yritykset huomioivat ja noudattavat alueellisia ja kansallisia säädöksiä. Se tekee EU:sta kestävyyden edelläkävijän", Madjeska sanoo.

Regulaatiota noudattaakseen organisaatioiden on varmistettava koko toimitusketjunsa kestävyys. Tämä asettaa vaatimuksia kumppaneille ja toimittajille, jotka saattavat nyt menettää asiakkaita, jos asiakkaiden odotuksia ei täytetä. Esimerkiksi julkisen sektorin kanssa työskentelevät yritykset ovat jo tottuneet näkemään kestävyyskriteerein varustettuja tarjouspyyntöjä.

On selvää, että kestävämpi toiminta tuo konkreettisia liiketoimintaetuja energiakustannusten säästöistä tyytyväisempiin työntekijöihin ja asiakkaisiin. Monilta yrityksiltä tämä mahdollisuus jää kuitenkin hyödyntämättä. Este ei niinkään ole tiedon tai asiantuntemuksen puute, vaan se, miten yhteiskunnassamme on totuttu määrittelemään menestystä.

"Tämän päivän maailmassa arvo mitataan rahassa. Kenties meidän tulisi määritellä se uudelleen ja aloittaa yritysten mittaaminen esimerkiksi sillä, kuinka arvokkaita ne ovat metsähehtaareina tai miten kestävä työtahti niiden työntekijöillä on. Yhteiskunta suorastaan huutaa kestävyyttä, mutta pulmaa on vaikea ratkaista, jos menestys mitataan vain yrityksen tuloksessa”, Madejska selittää.

Ovatko kestävä tahti ja tietoinen teknologian käyttö trendejä, joita tarvitsemme?

Sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat ohjaavat organisaatioita harkitsemaan palvelujensa, tuotteidensa ja toimintansa vaikutuksia ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Kestävän suunnittelun avulla voidaan esimerkiksi rakentaa sovelluksia ja työkaluja, jotka ovat ihmisille mahdollisimman kestäviä käyttää. Näin voidaan vaikuttaa myös paljon laajempaan ongelmaan: työuupumusta potee yhä useampi ja yhtenä olennaisena taustatekijänä toimii lisääntynyt työmäärä.

"Odotamme käyttämiemme verkkopalveluiden toimivan lähes taikaiskua vastaavalla vauhdilla, eikä kärsivällisyytemme riitä pienimmällekään latausajalle. Sama ajattelu on siirtynyt kaikkiin elämän osa-alueisiin, jolloin meiltä ihmisiltäkin odotetaan yhtä nopeaa toimintaa. Sovellukset ovat tänä päivänä niin tehokkaita, ettei meille enää kerry luonnollisia taukoja tietokoneen raksuttaessa laskelmia valmiiksi. Ihmisellä ei kuitenkaan ole samanlaista kapasiteettiä käsitellä tietoa, jolloin tietoisempi teknologian käyttö auttaisi muuttamaan näitä odotuksia", Keinänen sanoo.

Vaikka ympäristöön liittyvät tavoitteet, kuten hiilijalanjäljen vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja pitkäikäisten ratkaisujen kehittäminen ovat tärkeitä trendejä kestävässä suunnittelussa, myös sosiaaliset tekijät ovat nousussa. Digitaalisena aikakautena on tärkeää tunnistaa, milloin ja mitä digitalisoida.

Esimerkiksi toistuvien manuaalisten tehtävien automatisointi kannattaa, sillä se vapauttaa ihmisten aikaa merkityksellisempään työhön. Ihmiskontaktin korvaaminen tekoälyllä voi kuitenkin aiheuttaa tarpeetonta harmia.

"Vaikka olen digitaalinen suunnittelija ja suunnittelen digitaalisia palveluita, olen silti sitä mieltä, ettei ihan kaikkea tarvitse digitalisoida. Chatbotit ovat loistavia yksinkertaisten arkipäiväisten tarpeiden, kuten terveydenhuollon ajanvarausten, ratkaisemisessa. Mutta kun aika jättää läheisestä ja tämän tilit ja palvelut tulisi saada suljettua, tarvitaan toiseen päähän ehdottomasti oikea ihminen”, Madejska huomauttaa.

Inhimillisten kohtaamisten tarve ei kuitenkaan ole ainoa syy harkita tarkkaan digitalisaation syövereihin sukeltamista. Tekoälyn vallankumous on kiistaton trendi tulevinakin vuosina, mutta me emme saa unohtaa sen aiheuttamaa hintaa, jonka maksamme kasvavana sähkön ja veden kulutuksena.

Jokainen tekoälylle jättämämme pyyntö, kysymys tai kehote lisää palvelun käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Palvelun käyttäjälle tämä on ei näy, jolloin kynnys pyytää tekoälyä luomaan uusi, aiempaa parempi Midjourney-kuva on matala. Kestävän, läpinäkyvän suunnittelun kautta palveluiden todellinen ympäristökuormitus voitaisiin tehdä myös näkyvämmäksi.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö organisaattioiden ja yksilöiden kannattaisi hyödyntää digitalisaatiota. Päinvastoin, uudet teknologiat, kuten tekoäly ja kvanttilaskenta, tarjoavat suuria etuja kohti kestävämpää digitaalista kehitystä. Mutta teknologian harkittu ja fiksu hyödyntäminen auttaa meitä varmistamaan, ettemme tuhlaa resursseja turhaan – yksi harkiten laadittu tekoälykehote kerrallaan.

Kaipaatko kestävämpää suunnittelua? Lue lisää palveluistamme!

Vastuullisuus puhututtaa, mutta miten se kytkeytyy digitaalisessa kehitykseen? Artikkelisarjamme avaa konkreettisia tekoja koko matkalta – siis aina designista devaukseen ja strategiasta analytiikkaan.